Tänään 8.9. vietetään kansainvälistä lukutaidon päivää, jonka tarkoitus on muistuttaa meitä kaikkia lukutaidon ja koulutuksen tärkeydestä. Lukutaidolla on merkittävä rooli yksilön kouluttautumisen, hyvinvoinnin, tasa-arvon ja yhteiskunnallisen osallistumisen kannalta.
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon tilastojen mukaan maailman yli 15-vuotiaasta väestöstä 800 miljoonaa on lukutaidottomia, ja suurin osa (98%) heistä elää kehitysmaissa. Lukutaito on suuri tasa-arvokysymys, ja myös merkittävästi sukupuolittunut sellainen – maailman 781 miljoonasta lukutaidottomasta aikuisesta noin 64% on naisia. Lukutaidottomuudella on laaja vaikutus etenkin kehitysmaiden tyttöjen elämään, ja se vaikuttaa vahvasti heidän mahdollisuuksiinsa elämässä.
Ongelmia lukutaidon kanssa löytyy myös koti-Suomesta: vaikka Suomi on lukutaidon kärkimaita, lukutaidon taso on heikentynyt alle 25-vuotiaiden keskuudessa vajaassa vuosikymmenessä. Suomessa binääristen sukupuolten erot lukutaidossa ovat suurimmat verrattuna muihin 34:ään Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n jäsenmaahan. Vuoden 2015 PISA-tutkimuksen mukaan suomalaiset tytöt ovat noin vuoden edellä poikia lukutaidossa. Olisikin ensisijaisen tärkeää löytää pojille positiivisia roolimalleja, jotka kannustaisivat lukemiseen. Myös koulujärjestelmämme tulisi kannustaa lukemiseen enemmän lasten omien kiinnostusten mukaan.
Lukutaito on merkittävä tekijä kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa. Agenda 2030 on YK:n jäsenmaiden sopima joukko kestävän kehityksen tavoitteita, ja agendan neljäs luku – “[Tavoite] Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet” – linjaa, että vuoteen 2030 mennessä kaikkien nuorten ja merkittävän osan aikuisista tulisi olla luku- ja laskutaitoisia. Mitä me sitten voimme tehdä tämän saavuttamiseksi? Saksalaisen tutkimuksen mukaan kodin tuki ja lapselle lukeminen vaikuttaa lapsen menestykseen elämässä enemmän kuin vanhempien tausta, joten lukutaidon opettaminen ja lukemiseen kannustaminen ovat tärkeässä asemassa lukutaidon levittämisessä. Lukemista ei tule tuputtaa kellekään, vaan meidän tulee pyrkiä tarjoamaan jokaiselle se sopivin tapa löytää lukemisen ilo. Esimerkiksi sen sijaan, että syyllistämme lapsia ja nuoria älylaitteiden käyttämisestä, voisimme nähdä älylaitteet mahdollisina lukualustoina ja sosiaalisen elämän rikastajina.