Kannat

ILMASTOKRIISIN RATKAISEMINEN Ilmastonmuutos on aikamme vakavin uhka, joka vaatii kunnianhimoisia toimia kaikkialla yhteiskunnassa nyt eikä myöhemmin! Virnu haluaa hiilineutraalin Suomen 2030-luvulla. Fossiilisesta energiantuotannosta on luovuttava vuoteen 2035 mennessä ja hiilinieluja täytyy kasvattaa esimerkiksi pienentämällä metsien hakkuutavoitteita. Liikenteessä pitää panostaa vähäpäästöisiin ratkaisuihin ja joukkoliikenteeseen. Ihmisiä on kannustettava vähentämään kulutusta ja siirtymään kiertotalouteen. IIlmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ei ole yhtä keinoa, vaan meidän täytyy huomioida ilmastonäkökulma kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

ELÄINTEN OIKEUKSIEN TURVAAMINEN Eläimiä tulee kohdella itseisarvoisina olentoina, joilla on oikeus hyvään elämään ja lajinmukaiseen käyttäytymiseen. Maataloudessa tuotantoeläinten hyvinvointia on parannettava ulottamalla luomutuotannon hyvinvointistandardit koskemaan kaikkea eläintuotantoa. Tuotanto- ja lemmikkieläinten jalostus ei saa johtaa eläinten terveyden ja hyvinvoinnin heikkenemiseen. Turkistarhaus tulee kieltää siirtymäajalla. Eläinten oikeuksien turvaamiseksi on tärkeää säilyttää ja turvata monimuotoiset elinympäristöt.

LUONNON MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMINEN Tampereen seudun vihreät nuoret haluaa luonnon monimuotoisuuden tärkeyttä painotettavan kaikilla toimialoilla, mukaan lukien maa-, metsä- ja kalataloudessa. Avainasemassa tässä on kasvi- ja eläinlajien sekä niiden elinympäristön suojelu.

Suomessa erityisen tärkeässä asemassa on metsien riittävä suojelu. Metsien suojeluaste Suomessa tulee nostaa YK:n biodiversiteettisopimuksen mukaiseen 17%:iin. Tällä hetkellä koko maan suojeluaste on keskimäärin vain 9%. Lisäksi Suomen metsien suojelua pitää parantaa muun muassa avohakkuiden tiukemmalla säätelyllä ja pidemmällä aikavälillä niistä luopumisella, sekä metsälain valvonnan jatkuvalla kehittämisellä ja tehostamisella.

KESTÄVÄ KEHITYS Haluamme, että Suomessa edistetään taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä, jossa otetaan huomioon luonnonvarojen arvo ja rajallisuus. Suomen tulee nopeuttaa siirtymistä kiertotalouteen, jossa tuotteet säilyvät kierrossa mahdollisimman kauan ja jossa jätteen synty minimoidaan. Tämä vaatii uutta ajattelutapaa sekä tuotannossa että kulutuksessa.

Kestävää kehitystä pitää edistää myös sisällyttämällä sen periaatteet koko koulupolkuun varhaiskasvatuksesta lähtien. Kestävän kehityksen periaatteita pitää lisäksi noudattaa kaikissa julkisissa hankinnoissa niin Tampereella kuin valtakunnallisestikin. Julkinen raha tulee kohdentaa yksinomaan kestäviin ja laadukkaisiin palveluihin.

LIHANSYÖNNIN VÄHENTÄMINEN Ruoan tuotannon ja kulutustottumuksien muuttuminen kasvispainotteisemmaksi on ympäristön, terveyden ja eläinten hyvinvoinnin vuoksi tärkeää. Tällä hetkellä eläintuotteet ovat maataloustukien vuoksi keinotekoisen halpoja. Pitkällä tähtäimellä maataloustukijärjestelmää täytyykin uudistaa kestävämpään suuntaan ja kannustaa eläintuottajia siirtymään kasvipainotteiseen tuotantoon.

Virnu vaatii lihaveroa eli haittaveroa, joka ohjaisi kulutusta runsaspäästöisistä eläinperäisistä tuotteista kasviperäisiin. Julkisella puolella tulee hankinnoissaan ja ruokailuissa suosia kasvisruokaa. Esimerkiksi kouluissa, armeijassa ja julkisen sektorin työruokailuissa kasvisruoan tarjoaminen oletusvaihtoehtona olisi merkittävä ympäristöteko.

YMPÄRISTÖLLE HAITALLISTEN TUKIEN POISTAMINEN Valtio tukee fossiilisten energialähteiden käyttöä suorilla tuilla ja epäsuoraan verohelpotuksilla yhteensä 3 miljardilla eurolla. Kaikista tuista fossiilisille polttoaineille on luovuttava. Lisäksi luonnolle haitalliset tuet, kuten soiden kunnostusojituksen tuki, tulee lakkauttaa.

PERUSTULO Kaikille Suomessa pysyvästi asuville on taattava vastikkeeton vähimmäissosiaaliturva verottomalla ja muista tuloista riippumattomalla vähintään nykyisen perusturvan vähimmäisetuuksien suuruisella kuukausittaisella perustulolla, joka on sidottu indeksiin. Perustulo mahdollistaa tilanteen, jossa kaikkien töiden vastaanottaminen on taloudellisesti kannattavaa. Vastustamme tuloerojen kasvua ja eriarvoistumista.

TYÖLLISYYS Työ on avain ihmisten hyvinvointiin ja mahdollistaa yhteiskunnan palvelujen rahoittamisen. Työ on tärkeä osallisuuden mahdollistaja ja keskeinen osa ihmisen identiteettiä. Työn avulla ihminen tuntee itsensä merkitykselliseksi, sekä pääsee osaksi yhteisöä.

Työ on kuitenkin muuttumassa. Monet matalan koulutustason alat automatisoituvat yhä lisääntyvissä määrin. Yritykset hakevat toimintansa tehostamista korvaamalla ihmiset koneilla, ja työpaikkoja sekä aloja katoaa yhteiskunnan muutoksessa. Työllistyminen saattaa edellyttää tulevaisuudessa yhä korkeampaa koulutustasoa ja toisaalta nykyiseen nähden erilaisia matalan koulutuksen aloja.

Toinen työhön liittyvä trendi on työn pirstaloituminen. Erityisesti korkeakoulutuksen saaneiden tietotyöläisten ansiot tulevat yhä useammasta eri lähteestä, jotka ovat usein projekti- ja pätkäluonteisia. Tietotyöläisiltä voidaan tilata osaamista ja konsultaatiota myös tilapäisiin projekteihin ilman perinteistä työsuhdetta, jossa on työnantaja ja palkansaaja. Olisikin tärkeää mahdollistaa tilapäistöiden vastaanottaminen ja kevytyrittäjyys siten, että kokonaisvaltainen toimeentulo ei vaarannu. Kaikki itsensä työllistävät eivät sovellu perinteisen yrittäjä-kategorian alle, mikä tulee ottaa lainsäädännössä huomioon.

JULKISTEN PERUSPALVELUIDEN PELASTAMINEN Julkisia peruspalveluita ei pelasteta sokealla yksityistämisellä. Kunnallisten palveluiden tuottamisessa voidaan hakea säästöjä käyttämällä yksityisiä palveluntuottajia. Jotta nämä säästötavoitteet todellisuudessa toteutuvat, eikä lopputuloksena ole vain kasvaneet kustannukset ja entistä huonompi palvelu, tulee tehdä suuria muutoksia lainsäädäntöön. Näillä muutoksilla pyritään tilkitsemään lainsäädännön aukkoja ja toimittamaan tarvittavat tiedot yrityksistä hankintapäätösten tekijöille. Näiden lisäksi kunnallisten kilpailutusten tekijät tarvitsevat lisää osaamista ja tarvittaessa taustatukea lainsäädännön tulkinnassa ja tilanteisiin sopivien kriteeristöjen luomisessa.

Jotta kuntien hankinta- ja kilpailutuspäätöksiä tekevillä tahoilla olisi käytössään tarvittavat tiedot yrityksistä, tulee taata laajempi tiedonsaanti kilpailuun osallistuvien yritysten rahoituksen rakenteesta sekä maakohtaisesta veroraportoinnista. Maakohtaisen veroraportoinnin lisäksi hankintalain tulisi edellyttää yrityksiltä laajempia tietoja yritysten verovastuusta. Verovaroin kustannettujen julkisten palveluiden tarkoitus ei ole kerryttää voittoa monikansallisille yrityksille, jotka harjoittavat aggressiivista verosuunnittelua veroparatiisien avulla.

YKSITYISTÄMINEN Palveluita yksityistämällä pyritään lisäämään kustannustehokkuutta. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi tarvitsemme terveitä ja dynaamisia markkinoita, joilla toimitaan kuntien asettamien, eettisten ja yhteiskuntaa hyödyttävien kriteerien mukaisesti. Jotta markkinat pysyvät dynaamisina ja kilpailu on todellisuudessa tehokasta, emme voi antaa suuremmille toimijoille epäreilua kilpailuetua jättämällä aukkoja vero- ja hankintalainsäädäntöön. Tällä hetkellä kunnilla ei ole käytössään edes tarpeeksi tietoa yrityksen taloudesta, jotta kunnat pystyisivät nämä seikat huomioimaan.

Kilpailutuksessa tulee huomioida taloudellisten kriteerien lisäksi myös palveluiden riittävä laatu. Valinnanvapaus ei ole tae, jolla kuntalaiset saavat riittävän tasokasta ja heille sopivaa palvelua. Monet palveluiden käyttäjät ovat lapsia, vanhuksia tai vakavasti sairaita, jolloin heillä ei ole mahdollisuutta arvioida palvelun tasoa ja vertailla sitä muihin saatavilla oleviin vaihtoehtoihin. Myöskin vaarana on, että valinnanvapaus johtaa alueelliseen eriarvoistumiseen.

Vapaaehtoinen yritysvastuu ei ole riittävä laatukriteeri julkisissa peruspalveluissa, vaan kilpailutuksissa ja sopimuksia tehdessä tulee merkitä hyvin tarkasti, mitä palveluita tuottavalta yritykseltä odotetaan. toiminnan laatua on mitattava monipuolisilla kriteereillä, jotka ovat objektiivisia, luotettavia ja vertailukelpoisia. Laatua mittaavien kriteerien luomiseen ja kehittämiseen tulee panostaa, jotta pystymme varmistamaan esimerkiksi hoitoa saavien ihmisten turvallisuuden.

Riittävän palvelun tason ja hoitoa saavien ihmisten turvallisuuden takaamiseksi tarvitsemme paljon lainsäädännöllisiä uudistuksia, kuntapäättäjille koulutusta sekä taustatukea, uusien laadulllisten mittareiden kehittämistä ja mittavia panostuksia valvontaan. Tästä syystä palveluiden yksityistäminen ei välttämättä aina johda taloudellisiin säästöihin tai byrokratian keventämiseen. Koska yritykset eivät ole hyväntekeväisyyslaitoksia, vaan niiden ensisijainen tehtävä on omistajien voittojen maksimointi, tulee yhteiskunnan asettaa tarpeeksi tiukat raamit toiminnalle, jotta voittojentavoittelua ei tehdä ihmisten hengen tai terveyden kustannuksella.

Palveluiden riittävän laadun takaamiseksi on myös lisättävä ja parannettava valvontaa. Valvonta on jaettu aluehallintoviraston (AVI) ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran kesken, mikä on aiheuttanut sekaannuksia siitä, mikä on oikea taho käsittelemään mitäkin asiaa. Valvonnan tehostamisen lisäksi tarvitaan myös konkreettisia ja tuntuvia sanktioita rikkomuksiin syyllistyneille toimijoille.

MAKSUTON JA TASA-ARVOINEN KOULUTUS Virnu kannattaa aidosti maksutonta peruskoulua ja toista astetta. Lisäksi oppivelvollisuusikä on nostettava 18 vuoteen tai toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. Aidosti maksuttomassa koulutuksessa ylioppilaskirjoitukset ovat maksuttomia, materiaalimaksuja ei kerätä eikä kirjoista tarvitse maksaa millään koulutusasteella. Oppimateriaalien on siirryttävä enemmän sähköiseen, vapaasti hyödynnettävään muotoon. Koulutuksen määrärahoja on lisättävä, jotta suomalainen koulutus on jatkossakin yhtä laadukasta. Lukukausimaksujen poisto korkeakouluista mahdollistaa tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua omasta tai perheen tulotasosta riippumatta. Harjoittelujaksot eivät saa aiheuttaa kuluja opiskelijoille.

HUUMEIDEN KÄYTÖN DEKRIMINALISOINTI Laittomien päihteiden käytöstä ja hallussapidosta omaan käyttöön ei pidä rangaista. Kannabiksen kasvattamisesta omaan käyttöön ei myöskään pidä rangaista. Rangaistavuus vaikeuttaa päihdeongelmaisten hoitoon hakeutumista eikä vähennä merkittävästi päihteiden käyttöä. Päihdeongelmista kärsiville on tarjottava lisää hoitopaikkoja. Lisäksi Virnu kannattaa turvallista huumausaineiden käyttötilaa Tampereelle. Tämä tarkoittaisi huumeiden käyttäjille turvallisia ja hygieenisiä tiloja, joissa olisi saatavilla apua ja ohjausta vieroitushoitoon.

Virnulaisten mielestä Tampere kehittyy paremmaksi kaupungiksi panostamalla julkiseen liikenteeseen, vapaaseen kaupunkitilaan, esteettömyyteen ja pyöräilyyn. Tulevaisuuden vihreä Tampere on tiivis, hiilineutraali ja ihmisille rakennettu. Kaupunkia rakennetaan ylöspäin, eikä nykyisen kaltaisesti maata pitkin laajalle alueelle. Kaupunkipuistoja ja tienvarsi-istutuksia tulee lisätä kaupungin viihtyisyyden lisäämiseksi. Julkiseen liikenteeseen panostetaan, ja pyöräilyn kulkutapaosuutta kasvatetaan. Yksityisautoilla Tampereen keskustassa liikkuvat vain ne, joille muut liikennemuodot ovat esteettömyys- tai saavutettavuuskysymys.

ASUINALUEIDEN ERIARVOISTUMISEN PYSÄYTTÄMINEN Kaupungin tulee pyrkiä estämään alueiden eriarvoistumista jo suunnitteluvaiheessa, jolloin on parhaat mahdollisuudet sen tehokkaaseen torjumiseen. Pidetään huolta kaupungin vuokra-asuntojen, yksityisten vuokranantajien sekä sopimus- ja omistusasuntojen tasaisesta asettelusta kaupunkisuunnittelussa. Turvataan peruspalvelujen, erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulujen, läheisyys sekä riittävyys kaikissa Tampereen kaupunginosissa. Huolehditaan eri kaupunginosien viihtyvyydestä viher- ja oleskelualueiden riittävän määrän takaamisella.

ESTEETTÖMYYS Kaupungin rakennusten, palveluiden ja liikenteen on oltava esteettömiä. Kielivähemmistöihin kuuluvat saavat kaupungin palveluita äidinkielellään. Julkisten vessojen tulee olla maksuttomia asiakassuhteesta riippumatta. Unisex-vessojen käyttöönottoa tulee lisätä. Risteysalueella kulmakivet tulisi asettaa korokkeettomasti kadun tasolle.

JULKINEN LIIKENNE Joukkoliikenteessä tullaan lähivuosina luopumaan fossiilisista polttoaineista, ja hiilineutraalius nähdään keskeisenä tavoitteena liikennesuunnittelussa. Lippukäytännöt julkisessa liikenteessä ovat yhtenäisiä, ja matkan taittaminen onnistuu erilaisin liikennemuodoin vaivattomasti ratikan ja bussien pysäkkien järkevän sijoittelun ja aikatauluttamisen ansiosta. Kaupungin asukkaita osallistetaan linjoihin liittyvään suunnitteluun ja päätöksentekoon. Maata pitkin matkustamisesta on tehtävä kannattavampaa kuin lentämisestä.

KIERRÄTYS Jokaiseen tamperelaiseen taloyhtiöön on tuotava muovinkierrätyspiste, tai lähekkäin sijaitsevat taloyhtiöt voivat keskenään perustaa yhteiskäytössä olevia muovinkeräyspisteitä, mikäli taloyhtiöillä on vaikeuksia sijoittaa muovinkeräysastioita jätekatoksiinsa. Myös kauppojen tulee panostaa muovin kierrätykseen muun muassa panttijärjestelmän kautta.

KOULURUOKA Tamperelaisten oppilaitosten tulee kouluruokatarjonnassaan suosia kasvis- ja vegaaniruokavaliota ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi, eläinten oikeuksien puolustamiseksi ja terveelliseen ruokavalioon kannustamiseksi. Kouluruokailuun tulee rohkaista ja sen tulee olla kaikille edullista ja helposti saatavaa.

PYÖRÄILY Pyöräilyn osuutta liikenteestä saadaan kasvatettua laadukkaalla infrastruktuurilla ja kokonaisvaltaisella kaupunkisuunnittelulla. Pyöräilyyn kannustetaan pyöräilijälähtöisellä liikennesuunnittelulla, liikennemuotojen tasa-arvoisella kohtelulla ja laadukkaalla pyörien säilytys- ja pysäköintimahdollisuuksilla, jotka ehkäisevät myös varkauksia ja ilkivaltaa. Tampereen tulee ottaa kaupunkipyörät laajempaan käyttöön ja kehittää kaupunkipyöräjärjestelmää käyttäjäystävälliseksi ja toimivaksi. Huomiota täytyy kiinnittää myös talvipyöräilyn sujuvuuteen ja esteettömyyteen. Pyöräily tulee nähdä joukkoliikennettä täydentävänä liikennemuotona, ei kilpailevana.

PÄÄTÖKSENTEON AVOIMUUS Päätöksenteon valmistelun on tapahduttava avoimesti ja kansalaisia osallistavasti. Kaupungin keskeisten päätösasiakirjojen tulee olla kaikkien saatavilla, ja eri päätöksentekoelinten kokousten tulee olla mahdollisuuksien mukaan avoimia. Kaupungin tulee myös hyödyntää sosiaalista mediaa, esimerkiksi livestriimejä, päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistämiseen. Päättävien elinten selkokielisyys madaltaa kynnystä seurata kuntapolitiikkaa.

VAPAA KAUPUNKITILA Tampereen on panostettava kaikille yhteisiin, maksuttomiin ja ei-kaupallisiin tiloihin, joissa tamperelaiset voivat vapaasti oleskella ja järjestää omaehtoista toimintaa. Hyvänä esimerkkinä toimii Metson tilojen maksuton varaaminen kaupungin asukkaille. Kaavoituksessa tulee jättää tarpeeksi viheralueita.

YHDEN LUUKUN POLITIIKKA Yhden luukun politiikka yksinkertaistaa sosiaaliturvajärjestelmää ja vähentää byrokratiaa.

“Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.” Näin sanoo Suomen perustuslaki, mutta tämä ei käytännössä toteudu. Tampereen seudun vihreät nuoret ajavat muutosta kohti yhdenvertaisempaa Suomea, jossa jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi omista lähtökohdistaan riippumatta.

ASEVELVOLLISUUS Tampereen seudun vihreät nuoret kannattaa vapaaehtoista ja sukupuolineutraalia asepalvelusta. Yleisestä asevelvollisuudesta on luovuttava ja asepalveluksesta on voitava kieltäytyä rangaistuksetta. Kaksoiskansalaisia on kohdeltava yhdenvertaisesti puolustusvoimien sisällä.

NUORTEN OSALLISTAMINEN Nuorten äänen kuuluminen yhteiskunnan joka sektorilla opiskelusta ja työelämästä aina eduskuntaan saakka on mahdollistettava.

SUKUPUOLTEN VÄLINEN TASA-ARVO Sukupuolten asema on Suomessa edelleen erilainen. Naiset ovat edelleen miehiä heikommassa asemassa työmarkkinoilla ja kouluterveystutkimuksien mukaan monet nuoret tytöt kohtaavat häirintää. Toisaalta varsinkin kouluttamattomat miehet ovat tilastoissa selvimmin yliedustettuina sairastavuuden ja lyhyemmän eliniän suhteen. Tampereen seudun vihreät nuoret on feministinen järjestö.

TRANSLAKI Suomen on uudistettava ihmisoikeuksia loukkaava translainsäädäntönsä ja otettava käyttöön sukupuolittamaton henkilötunnus. Muunsukupuolisten asema on taattava lainsäädännössä.

TURVALLISEMMAN TILAN PERIAATTEET Virnu on sitoutunut noudattamaan turvallisemman tilan periaatteita toiminnassaan. Tämä tarkoittaa, että Virnun tapahtumiin on mahdollisimman matala kynnys saapua ja kiinnitämme erityistä huomiota esteettömyyteen paitsi tapahtumissa niin myös viestinnässämme. Myös muun yhteiskunnan on oltava mahdollisimman esteetön, jotta itsestä riippumattomat rajoitteet eivät estä tavallista elämää.

Virnun tapahtumat ovat kaikenlaisesta syrjinnästä vapaita. Virnun tapahtumissa kunnioitetaan jokaisen henkilökohtaista tilaa ja kohdellaan kaikkia ystävällisesti ja kunnioittavasti. Kenestäkään ei tehdä ulkonäköön perustuvia oletuksia tai kosketa toiseen ilman lupaa.

VÄHEMMISTÖKIELET Tampereen seudun keskeisiä palveluja on tarpeen mukaan tarjottava ja kehitettävä saameksi, romaniksi, karjalaksi, viittomakielillä, venäjäksi, englanniksi ja muilla vähemmistö- ja maahanmuuttajakielillä.