Tampereen vihreästä valtuustoryhmästä noussut aloite kasvisruuan osuuden lisäämisestä kouluruokailussa kirvoitti vilkkaan keskustelun kaupunginvaltuustossa. Osassa puheenvuoroista maalailtiin olkiukkoja kasvisruuan aiheuttamista syömishäiriöistä nuorilla tytöillä ja Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja kertoi myöhemmin Aamulehden mielipidekirjoituksessaan ryhmänsä puolustaneen lasten etua. Joissain kouluissa on kuitenkin tarjottu kasvisvaihtoehtoa jo nyt, joten lapsilta itseltäänkin olisi voitu kysyä.
Seuraava laajamittainen lasten ja nuorten ilmastomielenilmaus Fridays for future järjestetään 5.9., tällä kertaa lauantaina. Aiemmat marssit ja tapahtumat ovat herättäneet huolta poissaoloista koulusta ja vanhempien käyttämisestä lapsiaan omien mielipiteidensä äänitorvena. Toivottavasti viimeisimpienkin vanhempien huoli väistyy, kun moni voi vapaapäivänään lähteä innokkaan lapsensa tai nuorensa tueksi ja turvaksi mukaan. Toisaalta koronaviruksen vuoksi osallistua voi myös verkossa, ja tämä tarjoaa mahdollisuuden monille, joille paikan päälle lähteminen olisi normaalioloissakin hankalaa.
Nuoret ovat oman arkensa, tulevaisuutensa ja hyvinvointinsa kiistattomia kokemusasiantuntijoita. Kaikki julkinen päätöksenteko koskettaa myös alle täysi-ikäisiä, vaikka tällaisiksi mielletään vain koulutukseen ja peruspalveluihin liittyvät asiat. Vanhempien työttömyys koskettaa myös alaikäisiä lapsia, terveydenhoidon palveluverkoston kattavuus vaikuttaa nuoren mahdollisuuteen huolehtia itsenäisesti omasta terveydestään, vanhuspalvelut lähellä pitävät sukupolvet yhteydessä toisiinsa ja kaupungin elinkeinopolitiikalla voidaan edistää ensimmäisen työpaikan löytymistä. Alaikäiset eivät ole vain tulevia kaupunkilaisia, vaan osa yhteiskuntaa jo nyt.
Vaikka nuorisovaltuuston jäsenet ovat mukana kunnanvaltuustossa, ja lapsille ja nuorille annetaan näennäisiä paikkoja vaikuttaa, puhuvat päättäjät silti lapsen edusta ja lapsen parhaasta asioissa, joista ei tosiasiassa olla kysytty yhdeltäkään lapselta. Aikuisilla toki on kokemuksen tuomaa viisautta, mutta moni meistä huomaa aikuistuessaan, että muutkin elävät elämää ratkaisemalla yhden ongelman ja yhden päivän kerrallaan. Täysi-ikäisyys ei tuo maagista kaikkivoipaisuutta. Arvailujen sijaan meidän tulisi kehittää kaupungin päätöksentekoa niin, että lapsen etu todella toteutuisi, ja nuorten ääni kuuluisi kaikissa päätöksissä. Osallistavan budjetoinnin hankkeen 12 vuoden ikäraja on hyvä konkreettinen osoitus siitä, miten valtaa jaetaan myös nuoremmille.
Rakenteen lisäksi on kuitenkin korjattava myös asenne. Jokaisen mielipide on yhtä arvokas, myös heidän, joilla ikä ei vielä riitä äänestämiseen. Perustuslaillinen oikeus osoittaa mieltä koskee myös alaikäisiä, ja huolta ilmastosta ja omasta tulevaisuudestaan ei saa lytätä väittämällä sen olevan lähtöisin vain vanhemmista. Ennen kaikkea meidän tulee lopettaa puhumasta nuorten puolesta, ja annettava ääni heille itselleen.
– Hallituksen jäsen Suvi Parhankangas
Tämä on ensimmäinen osa Tampereen vihreiden nuorten kirjoitusten sarjaa nuorten osallisuudesta.