Suomen ulkopoliittinen syksy alkoi rytinällä. Putin vieraili elokuun puolessavälissä tasavallan presidentin luona Helsingissä ja ehkä vähemmän otsikoidusti, tapasin samana päivänä työ- ja elinkeinoministeri Harakkaa yhdessä muiden rauhanjärjestöaktiivien kanssa. Laajoista Venäjän ja myös Suomen lainsäädännön ongelmista huolimatta tapaamisissa on nähtävissä valoa, sillä kun yhtäällä presidentit ja toisaalla ministerit ja aktivistit voivat kohdata toisensa ihmisinä, meillä on vielä toivoa.

Toivoa tarvitsemme ja sitä on pidettävä yllä osallistumalla mielenosoituksiin, pitämällä ääntä asioista, jotka ovat meille tärkeitä. Vähemmistöjen oikeuksien ja kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksien laajamittainen rajoittaminen on Venäjällä jokapäiväistä, mutta tasa-arvo ei täällä Suomessakaan aina toteudu: armeijasta kieltäytyvien Jehovan todistajien vapausrangaistusten aloittaminen ja Maksuton toinen aste -kansalaisaloitteen hylkääminen ovat hyviä esimerkkejä viime ajoilta. Töitä kuitenkin tehdään, ja Pride-kulkueet sekä kevään suuri ilmastomarssi toimivat merkkeinä siitä, että olemme menossa oikeaan suuntaan.

Meillä nuorilla on valta pitää asioita esillä ja muuttaa maailmaa. Pysykäämme siis äänekkäinä ja älkäämme heittäkö pyyhettä kehään – sillä maailma on toivoa täynnä!

– Hallituksen jäsen Jyry Virtanen